|
VRP Rakennuspalvelut Oy on rakentanut hyvää ympäristöä vuodesta 1985 lähtien, jolloin yhtiö perustettiin Vaajakoskelle Keski-Suomeen. VRP:n erityisosaamista ovat vaativa korjausrakentaminen, teollisuus- ja liiketilarakentaminen, KVR-urakointi ja oma asuntotuotanto. VRP toimii vastuullisesti ja eettiset toimintatavat, ympäristön huomiointi ja turvallisuusajattelu ohjaavat heidän työtään. Vaajakosken Rakennuspalvelu rakensi asiakkaansa toiveesta toimitilat Jyväskylään. Toimitiloille haettiin heti aluksi mahdollisimman pieniä käyttökuluja sekä matalaa hiilijalanjälkeä. Toimitilojen sähkön käyttö tulisi olemaan merkittävää, joten ratkaisuksi valikoitui koko katon peittävä aurinkosähkövoimala.  Kiinteistön oman aurinkovoimalan suunnittelu aloitettiin ajoissa ja katolle lähdettiin suunnittelemaan Raloksen mikroinvertteriteknologialla sekä kaksipuoleisilla aurinkopaneeleilla toteutettavaa verkkoon kytkettyä aurinkovoimalaa. Kaksipuoleiset aurinkopaneelit tuottavat myös taustasäteilystä merkittävän osan tuotosta ja suunnittelun lähtökohta oli maksimoida katolta saatava tuotto. Raloksen mikroinvertterivoimalan ja muiden teknologisten innovaatioiden avulla hankkeelle saatiin korotettu energiatuki.  Katolle lisättiin 360 kappaletta RALOS 550 Wp kaksipuoleisia aurinkopaneeleita, joiden tuottaman energian tahdistaa verkkoon 180 kappaletta RALOS 1000W -mikroinverttereitä. Kattomateriaaliksi valikoitui erittäin vaalea kattokermi ja paneelien telineiksi Ralos suunnitteli kaksipuoleisille paneeleille räätälöidyt kattoon paistettavat kiinnikkeet. Perinteiset vastapainot jäivät tarpeettomiksi, joten katon kuormitus ei lisääntynyt merkittävästi. Telineiden avulla aurinkopaneelit saatiin nostettua hieman katon pinnasta, jolloin taustapuolen tuotto saatiin optimoitua.  Mikroinverttereillä saatiin hankkeeseen erittäin hyvä paloturvallisuus. Voimala kytkeytyy automaattisesti irti sähköverkosta palohälytyksestä, jolloin sähköt katkeavat katolle asti. Mikroinverttereillä saatiin voimalalle merkittävästi parempi tuotto, pidempi takuu sekä paneelikohtainen tuotonseuranta.
0 Comments
 Kariniemen pientaloalue sijaitsee Lahden keskustan länsipuolella Kartanon kaupunginosassa Lahden kisapuiston välittömässä läheisyydessä. Kariniemi on rakennettu 1930- ja 1940-luvulla ja on maakunnallisesti merkittävä rakennettu kaupunkiympäristö. Alueen alkuperäinen rakennuskanta on kokonaisuudessaan säilynyt. Alueen asemakaava on museoviraston suojeluksessa.
Kariniemessä toimii vuonna 1988 perustettu Kariniemi-seura. Seuran tarkoituksena pyrkiä vaalimaan Kariniemen ja Vesijärven kulttuuri- ja luontoarvoja. Aktiivisesti toimiva seura järjesti alueelle aurinkovoimaloiden yhteishankinnan 2020. Alueen asemakaava oli suojeltu, joten voimaloille hankittiin toimenpideluvat Lahden kaupungilta. Lisäksi hankkeessa käytettiin ARA-energiatukea jokaiselle osallistujalle. Tällä tuella asukkaat saivat 25 % tukea aurinkoenergiainvestointiin. Aurinkoivoimaloita tuli yhteensä yhdeksän, neljälle eri katolle. Alueen talot ovat kaukolämmön piirissä, joten sähkönkulutusta ei rakennuksilla ollut paljoa. Tästä syystä pienimmät kytketyt aurinkovoimalat olivat kolmen paneelin, 1,14 kWp:n, kokoisia voimaloita. Vain Raloksen kehittyneimmällä mikroinvertteriteknologialla saatiin aikaisesksi oikean kokoiset voimalat. Aurinkovoimaloihin jätettiin optiot laajennusmahdollisuuteen. Ralos aurinkovoimalan laajennus tapahtuu helposti lisäämällä uusia paneeleita pikaliittimin ilman olemassaoelvan tekniikan vaihtamista. Asuinalueen aurinkovoimalat pienentävät alueen hiilijalanjälkeä elinkaarensa aikana yhteensä 60 tonnia CO2. Aurinkovoimala tuottaa sähköenergiaa yhteensä auringon säteilyn määrän, josta vähennetään järjestelmän itsensä häviöt. Häviöissä on valtavia eroja, joista tässä blogisarjassa kerrotaan. Raloksen visio ja strategia on aina ollut minimoida aurinkovoimalan häviöitä ja sitä kautta parempaan tuottoon. Tuotto vaikuttaa investoinnin kanssa voimalan takaisinmaksuaikaan. Kannattaa siis panostaa häviöiden minimoimiseen. Voimalan häviöit jaetaan karkeasti kolmeen eri kategoriaan; Säteilynvoimakkuudesta johtuvat häviöt, tasasähköjärjestelmän häviöt ja vaihtosähköjärjestelmän häviöt. Blogisarja ei keskity pelkästään osoittamaan ongelmakohtia, vaan tarjoamaan myös ratkaisuja. SOPIMATTOMUUSHÄVIÖTSopimattomuushäviöt (mismatch losses) kuuluvat aurinkovoimalan tasasähköjärjestelmän häviöihin. Muita tasasähköjärjestelmän häviöitä ovat toleranssihäviöt, piikiteen vanhenemisesta johtuvat häviöt (LID), liitoksista johtuvat häviöt, tuottoeroista johtuvat häviöt ja kaapeloinnista johtuvat häviöt. Sopimattomuushäviöllä tarkoitetaan häviöitä, jotka johtuvat pienistä tuottoeroista asennettujen aurinkopaneelien tuotossa. Vaikutus näkyy kun tarkastellaan kokonaista paneeliketjua yhden aurinkopaneelin sijasta. Häviöt ovat suuremmat mitä suuremmat paneelien tuottoerot ovat. Tuottoeroja syntyy ympäristöstä johtuen esimerkiksi varjostumista, lämpötilaeroista, roskista, liasta tai vain paneelien toleranssieroista (kts. häviöt toleranssieroista). Paneelien tuottoeroja syntyy myös LID-häviöiden sekä paneelien yksilöllisen ikääntymisen seurauksena. Epäsopivuushäviöitä ilmenee myös string-invertteriketjujen erimittaisten kaapelinpituuksien vuoksi. Toisessa ketjussa voi kaapelin pituus olla 200 metriä ja toisessa vain 100. Vaikka molempien ketjujen teho on sama, muodostuu jännitteenaleneman vuoksi toiseen ketjuun enemmän häviöitä. Myös paneelien eri asennussuunnat vaikuttavat tuottoeroihin. Kun yhden MPPT-säätöpiirin rinnankytkettyjen ketjujen tuottoerot eroavat toisistaan, laskee invertterin MPPT-säätöpiiri parasta tuottoa keskiarvon mukaan. Keskiarvo on perinteisellä algoritmilla puolesta välistä molempia ääripäitä. Tällöin MPPT-säätöpiirin teho ei ole optimitasolla vaan toimii keskiarvolla.
 Kuten ylläolevasta esimerkistä nähdään, valaisintolppa varjostaa viittä paneelia. Paneelien nimellisteho ilman valaisintolppaa olisi 1100 W (29 V x 7,59 A x 5 kpl). Tolpan varjostaessa varjostetut paneelit tuottavat vain 424 W. Tolpan varjot aiheuttavat pelkästään näille viidelle paneelille 61 % tuottohäviön. Kyseisessä installaatiossa paneeleja on kytketty 14 kappaletta samaan ketjuun. Ketjusta 9 paneelia käy täydellä teholla ja kyseiset viisi varjon vuoksi hieman huonommalla. Optimitilanteessa kaikkien paneelien käydessä täydellä teholla (3081 W) verrattuna viiden paneelin tuottamaan häviöön, muiden yhdeksän käydessä täydellä teholla (2404 W) on ero huima 22 %. HÄVIÖT
Sopivuushäviöitä voi olla kaapeloinnin ja muiden olosuhteiden vuoksi 0,3...3 %. Alan käytetty vakio häviöille on 2 %. Varjostetulla alueella häviöt tietysti kasvavat. Mikroinverttereitä käytettäessä sopivuushäviöt ovat 0 %. Tämä johtuu siitä, että moduulitason tehoelektroniikka käyttää maksimitehoseurantaa jokaiseen paneeliin erikseen, joihin ne ovat kytketty. HÄVIÖIDEN POISTAMINEN TAI VÄHENTÄMINEN Häviöitä paneeliketjuissa ja kokonaisissa järjestelmissä voidaan vähentää paneelikohtaisella MPPT-säätöpiirillä. Jokaisessa mikroinvertterissä on oma MPPT-säätöpiiri, joka optimoi jokaisen paneelin ulostuloa riippumatta muista paneeleista. Aurinkovoimala tuottaa sähköenergiaa yhteensä auringon säteilyn määrän, josta vähennetään järjestelmän itsensä häviöt. Häviöissä on valtavia eroja, joista tässä blogisarjassa kerrotaan. Raloksen visio ja strategia on aina ollut minimoida aurinkovoimalan häviöitä ja sitä kautta parempaan tuottoon. Tuotto vaikuttaa investoinnin kanssa voimalan takaisinmaksuaikaan. Kannattaa siis panostaa häviöiden minimoimiseen. Voimalan häviöt jaetaan karkeasti kolmeen eri kategoriaan; Säteilynvoimakkuudesta johtuvat häviöt, tasasähköjärjestelmän häviöt ja vaihtosähköjärjestelmän häviöt. Blogisarja ei keskity pelkästään osoittamaan ongelmakohtia, vaan tarjoamaan myös ratkaisuja. TOLERANSSIHÄVIÖTToleranssihäviöt kuuluvat aurinkovoimalan tasasähköjärjestelmän häviöihin. Muita tasasähköjärjestelmän häviöitä ovat sopimattomuushäviöt, piikiteen vanhenemisesta johtuvat häviöt (LID), liitoksista johtuvat häviöt, tuottoeroista johtuvat häviöt ja kaapeloinnista johtuvat häviöt. Aurinkopaneelin tyyppikilvessä oleva toleranssi (tyypillisesti + - 3..5 W) vastaa tehoeroa joka paneelissa voi esiintyä suhteessa toiseen vastaavanlaiseen paneeliin. Ilmoitettu arvo on usein keskiarvo normaaleissa testiolosuhteissa tehdyistä mittauksista. Nykyiaikaisissa aurinkopaneeleissa toleranssihäviöt ovat ilmoitettu markkinointimielessä siten, että paneelin nimellisteho on se heikoin arvo, jota mittauksissa on saatu. Toleranssia esitetään täten vain + 3 tai + 5 W lisää nimellistehoon. Paneeleissa esiintyy todellisuudessa useiden kymmenien wattien tehoeroja, josta johtuu valmistajien paneelimallien ryhmittely 5 watin välein.  Canadian Solarin Superpower CS6K-aurinkopaneelin arvot Tämä ei kuitenkaan poista sitä faktaa, että jokaisessa voimalan paneelissa voi olla esimerkiksi 5 watin ero paneeleiden tehossa. Tämä tarkoittaa useimmiten jopa 2 %:n eroa vuosituotossa. Ongelmaksi muodostuu string-invertterin mppt-säätöpiiri, joka käsittelee paneelikokonaisuutta yhtenä ja optimoi tehoa keskiarvon mukaan. Tällä tavalla string-invertterin mppt-säätöpiiri ei toimi optimitasolla koskaan. Vaikka string-invertterivalmistaja kertoo tiedoissaan invertterin mptt-säätimen toimivan 99,9 % hyötysuhteella, se ei ole käytännössä mahdollista, johtuen mm. aurinkopaneelien toleranssieroista. HÄVIÖT
Laskennallisesti toleranssihäviöiden vuoksi aurinkovoimalan tuotosta on syytä vähentää 2 %, jotta tuotto olisi totuudenmukaisempi. HÄVIÖIDEN POISTAMINEN TAI VÄHENTÄMINEN Toleranssihäviöitä voidaan poistaa paneelikohtaisella MPPT-säätöpiirillä. Jokaisessa mikroinvertterissä on oma MPPT-säätöpiiri joka optimoi jokaisen paneelin ulostuloa riippumatta muista paneeleista. RALOS - MARKKINOIDEN TURVALLISIN AURINKOVOIMALA JA AINOA PELASTUSLAITOKSEN JA MOTIVAN SUOSITTELEMA AURINKOVOIMALA Aurinkosähkön tuotanto lisääntyy nopeasti. Aurinkosähköpaneelit ovat usein rakennusten katoilla, mutta jonkin verran myös integroituna esimerkiksi seinäelementteihin. Aurinkosähköjärjestelmien tulipaloja on muutamia vuodessa, mutta tulipalojen on ennustettu kasvavan lisääntyvän voimalamäärän vuoksi. Aurinkovoimalan paloturvallisuuteen liittyy kaksi asiaa
Onnettomuuksista aurinkosähköjärjestelmä kohteissa ja pelastustoiminnasta näissä kohteissa on hyvin vähän tietoa. Sen verran tiedetään kuitenkin, että 80 - 99 % palon alkusyy on tasajännitepuolella, eli invertterin ja paneelin välillä. Asennusvirheistä johtuvia tulipaloja on 77 % ja viallisista tuotteista johtuvia 23 % kaikista aurinkovoimaloiden tulipaloista.  Launeen Prisman Aurinkosähköjärjestelmän tulipalon jälkiä Lahdessa [ESS.fi] Aurinkovoimala on aina kytketty siten, että invertterin ja paneelin välistä jännitettä ei voida hallita. Jos järjestelmän jännitteen katkaisee, jännite katkeaa vain sähkökeskuksen tai turvakytkimen ja invertterin väliltä. Invertteristä katkeaa näin ollen verkkosähkö. Invertterin ja paneelin välille jää kuitenkin aina paneelien tuottama jännite. Jos paneeleita on useita, nousee välipiirin jännite jopa 1500 volttiin asti. Välipiirin pituus saattaa olla useita kymmeniä metrejä ja niitä voi olla useita yhdessä voimalassa. Tämä välipiiri on hallitsematonta sähköä, jota käyttäjä ei pysty hallitsemaan. Ja juuri tämä jännite on paloturvallisuuden vuoksi ongelmallinen. Tulipalon sattuessa järjestelmää ei saada sähköttömäksi, joten sitä ei voida sammuttaa vedellä. Sähköiskun vaara on olemassa, jos vesisuihku tai työkalut osuvat jännitteisiin osiin, kaapelien eristeet ovat palaneet tai astutaan aurinkopaneelien päälle. Paneelikentän ollessa suuri, ei sitä voida myöskään peittää. Korkeiden jännitteiden vuoksi paneelien turvalliseen erottamiseen tarvitaan aina virallienn sähkömies.  Ralos aurinkovoimalan paneelikohtaisen välipiirin avulla palo- ja sammutustyöturvallisuuden riskit saadaan minimoitua lähes olemattomaksi. Ralos aurinkovoimalan turvallisuus on ylivoimaisesti markkinoiden korkein.
Motivan tilaama raportti aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuudesta. Loppukaneettina, "mikroinvertterit ovat turvallisin mahdollinen teknologia." Pelastuslaitoksen kommentti aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuudesta
 Aurinkoenergiaasiantuntija Ralos on lanseerannut uudet R1000 ja R2000 mikroinvertterit, joilla on invertterimarkkinoiden suurin hyötysuhde neljän erillisen MPPT:n (maximum power point tracking) avulla. Ralos R1000 on tarkoitettu tasakattoasennuksiin ja R2000 maa-asennuksiin. R1000 ja R2000 ovat ensimmäiset kaupalliset mikroinvertterit uuden sukupolven suurille yli 500 Watin aurinkopaneeleille. Suuria yli 500 Watin paneeleita käytetään suuremmissa tasakatto- ja maa-asennuksissa. Vaikka pienitehoisemmat mikroinvertterit ovat saaneet markkinoiden hyväksynnän etenkin valveutuneiden ostajien piirissä, on suurin este kehittymiselle ollut suhteellisen korkea invertteriteknologian wattihinta. Perinteisten keskusinvertterien valmistajat ovat huolissaan vanhentuneen invertteriteknologiansa wattihinnasta, operointikustannuksista sekä tietysti valokaaririskeistä ja paloturvallisuudesta. Perinteisten järjestelmien käyttäjät ovat huolissaan voimaloiden tuotoista, koska he eivät pysty seuraamaan yksittäisten paneelien tuottoja, eivätkä näin ollen tiedä voimaloissa piilevistä vioista. Ralos R1000 ja R2000 -mikroinvertterit ovat invertteriteknologian huippua ja kehitetty tehokkaampaa aurinkoenergian tuotantoa varten. Invertterien tehotiheys on markkinoiden suurin ja inverttereistä saadaan huipputehoa 550 wattia ja jatkuvaa tehoa 500 wattia paneelia kohden. Invertteriin voidaan kytkeä mikä tahansa aurinkopaneeli, jonka avoimen piirin jännite on alle 60 volttia. Huipputehokas mikroinvertteriteknologia mahdollistaa hajautetun järjestelmän luomisen asiakkaalle, jossa yksikään rikkoutuminen ei vaaranna järjestelmän tuottoa. Lisäksi teknologian avulla saadaan aurinkovoimalasta huipputurvallinen hallitsemattomien jännitteiden jäädessä alle 60 voltin. Järjestelmän paneelikohtainen tuottoseuranta mahdollistaa täsmähuollot sekä avoimen tiedon voimalan toiminnasta asiakkaalle asti. Ralos R1000 and R2000 mikroinverttereitä voidaan käyttää missä tahansa maa- tai kattoasennuksissa paneeleilla, joiden tehot ovat 300 watista jopa 600 wattiin (VOC alle 60 V). Mikroinvertterit ovat yhdistelmä huipputehokasta suorituskykyä, kustannustehokasta suunnittelua, avointa seurantaa ja vahvinta paloturvallisuutta. Mikroinverttereissä on integroitu vaihtojännitekaapelointi ja sisäänrakennettu WiFi-valvontalaite tekevät asennuksesta helppoa ja investointikustannukset ovat alhaiset. Etävalvontasovellukset ovat ladattavissa App Storesta ja Googlesta iPhonelle / iPadille ja Android-älypuhelimille / -tableteille. Jokaisen aurinkopaneelin sähköiset tiedot ja vikaraportit näytetään reaaliajassa.   T-Trading on 2019 perustettu lemmikkialan ruokatuotteiden myyntiin, maahantuontiin ja myynnin edistämiseen erikoistunut yritys. T-Trading perustaa toimintansa korkealaatuisille tuotteille. Yritys toimii myös asiantuntijana saman alan vähittäis- ja tukkukaupan kaikille osa-alueille varastonhallinnasta myyntiin ja kassapalveluihin.
Ralos Aurinkovoimalalla saatiin lämmityksen ja sähköjen käyttöenergiaan erittäin suurta säästöä. Aurinkoenergiajärjestelmään haettiin Business Finlandilta energiatukea. Energiatuen keskeisenä tavoitteena on edistää uusien ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä energiajärjestelmän muuttamiseksi vähähiiliseksi pitkällä aikavälillä. Tuen avulla saatiin investoinnin takaisinmaksuaikaa neljänneksen verran pienemmäksi. Asennus suoritettiin keväällä 2020 ja valmis 11 kWp:n voimala käyttöönotettiin toukokuussa 2020. Voimala toteutettiin 28:lla Raloksen omilla 380 Wp mustilla yksikidepaneeleilla. Lisäksi käytettiin Raloksen omia mustia ja erittäin nopea-asenteisia minirail-kiinnikkeitä profiilipeltikatolle. Kiinteistön pääkeskus sijaitsee ulkoseinällä, joten tavanomainen invertteri ulkona ei tullut kyseeseen. Tästä syystä invertteriksi valikoitui Raloksen mikroinvertterit, jotka asennettiin katolle paneelien alle. Järjestelmä vei tilaa katolta 56 m2. Katolle jätettiin laajennusvaraa tulevaisuutta ajatellen. Kiinteistön käyttökulut vähentyvät merkittävästi investoinnin myötä. Käyttöönotosta lähtien voimala on tuottanut sähköenergiaa yli 60 kWh päivässä ja edellisen kuukauedn aikana jo 2,4 MWh. T-Trading Oy on nykyään myös 40 % omavaraisempi kuin ennen.  Mikä on energiatuki?
Energiatuen keskeisenä tavoitteena on edistää uusien ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä energiajärjestelmän muuttamiseksi vähähiiliseksi pitkällä aikavälillä. Energiatukea myönnetään Ralos aurinkovoimaloiden hankintaan. Tukea ei myönnetä hankkeille, jotka on käynnistetty ennen tukipäätöstä. Lisäksi tukea voidaan myöntää aikaisintaan rahoituspäätöspäivästä alkaen aiheutuviin kustannuksiin. Tuella on oltava merkittävä vaikutus hankkeen käynnistämiseen. Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen. Kuka voi hakea energiatukea?
Millaisiin hankkeisiin energiatukea voi saada ja kuinka paljon?
Mitkä ovat energiatuen saamisen edellytykset?
Mitä kustannuksia energiatukihakemukseen hyväksytään?
Miten tukea haetaan? Energiatukea haetaan ennakkoon Business Finlandin asiointipalvelun kautta. Ralos vai tehdä hakemuksen yrityksenne puolesta. Hakemukseen tulee liittää projektisuunnitelma ja hakemuslomake. Käsittelyaika vaihtelee muutamista päivistä viikkoihin. Täältä lisätietoja: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki/  Finnvihta Oy on nimensä mukaisesti vihtoja, pakastettuja sellaisia, käsityönä valmistava yritys Päijät-Hämeestä. Finnvihta on myynyt pakastevihtoja vuodesta 1982 alkaen ja vihtoja on myyty muun muassa Japaniin. Finnvihdat ovat laadultaan erinomaisia. Niille tunnusomaista on tuore tuoksu, lehtien pysyvyys ja tasainen laatu. Vihdat valmistetaan heinäkuussa erityisesti valituista koivuvihdaksista.Vihdat sidotaan kädensijasta kahdesta kohtaa. Tuoreet vihdat tyhjiöpakataan vesihöyry- ja kaasu/aromitiiviiseen muovilaminaattiin ja pakastetaan välittömästi.
Asiakkaamme visio, jota lähdimme oman liiketoimintamme avulla ratkaisemaan, on tuottaa perinteistä ja ekologista luonnontuotetta kaikkien saataville. Ralos aurinkovoimala sopii hienosti luonnonmukaisten tuotteiden valmistuksen energialähteeksi paikallisella ja luontoa kuormittamattomalla energialla. Ralos aurinkovoimalan avulla asiakas saa omavaraisuusasteensa korkealle, ekologista sähköä ja tietysti sähkölaskunsa pienentymään. Aurinkoenergiajärjestelmään haettiin Business Finlandilta energiatukea. Energiatuen keskeisenä tavoitteena on edistää uusien ja innovatiivisten ratkaisujen kehittämistä energiajärjestelmän muuttamiseksi vähähiiliseksi pitkällä aikavälillä. Tuen avulla saatiin investoinnin takaisinmaksuaikaa neljänneksen verran pienemmäksi. Asennus suoritettiin kesällä 2020 ja valmis 11 kWp:n voimala otettiin käyttöön kesäkuussa. Voimala toteutettiin 28 Raloksen omilla 380 Wp mustilla yksikidepaneeleilla ja Raloksen mikroinvertteriteknologiaa käyttäen. Mikroinvertterit valikoituivat teknologiaksi paloturvallisuuden, laajan takuun ja paremman tuoton vuoksi. Katolta järjestelmä vei tilaa 56 m2. Hallin katolle jätettiin laajennusvaraa tulevaisuutta ajatellen. Kiinnitys toteutettiin Oriman UP-huopakattokiinnikkeillä, jotka asennettiin ilman reikiä kattohuovan päälle. Useat asiakkaat tulevat luoksemme kysymään, ovatko aurinkopaneelimme TIER 1-luokassa? Vastaus on yksinkertainen, eivät ole. Kenenkään aurinkopaneelit eivät ole TIER 1-luokiteltuja. Luokitus koskee paneelivalmistajia, ei itse aurinkopaneeleita. Tiettyjen myyntihahmojen vuoksi Suomessa aurinkopaneelialalla leviää vääriä käsityksiä liittyen TIER 1- luokituksiin. MYYTTI 1. AURINKOPANEELIT OVAT TIER 1-LUOKITELTUJA Kenenkään aurinkopaneelit eivät ole TIER 1-luokiteltuja. Luokitus koskee paneelivalmistajia, ei itse aurinkopaneeleita. MYYTTI 2. TIER 1-LUOKITELLUT PANEELIT OVAT LAADUKKAAMPIA Luokitus ei liity laatuun mitenkään. Bloomberg itse on todennut ettei suosittele käyttämään listaansa laadun arvioimiseen. Laadun arvioimisen lähtökohtana kannattaa pitää valmistajan antaman takuun pituutta. MYYTTI 3. TIER -LUOKKIA ON KOLME Valmistajaluokkia ei ole kuin yksi, TIER 1. Loput, välillä esiinpompsahtelevat luokat 2 ja 3 ovat paneelivalmistajien keksimiä, eivätkö ole alkuperäisen luokituksen mukaisia.  Käsitys, että TIER 1-valmistajien aurinkopaneelit olisivat muita laadukkaampia. Asia ei kuitenkaan ole näin. TIER 1-luokitus on taloustietotoimisto Bloombergin kehittämä lista arvioimaan paneelivalmistajien taloudellista kantokykyä. Taloudellinen kantokyky on tärkeää suurissa, satojen tai tuhansien megawattien tehoisissa aurinkopuistoissa. Luokituksella ei ole vaikutusta Suomen mittakaavan aurinkopuistoilla (< 1 MWp). Tälle listalle pääsevät noin 40 suurinta paneelivalmistajaa ja lista päivitetään neljännesvuosittain.
Toisen neljänneksen 2020 TIER 1-listan kärkipäässä olevat aurinkopaneelivalmistajat ovat LONGi, Jinko, JA Solar, Canadian Solar ja Risen. TIER 1-luokituksen saaneet aurinkopaneelivalmistajien vaatimukset ovat:
Bloombergin TIER 1-luokituksen listauksen metodi löytyy täältä: https://data.bloomberglp.com/bnef/sites/4/2012/12/bnef_2012-12-03_PVModuleTiering.pdf |
AMMATTILAISENAjatuksia aurinkosähköön liittyen. Tarkoituksena on jakaa vastaantullutta tietoa kaikille kuluttajille, yhteistyökumppaneille sekä ennenkaikkea alan toimijoille. ARKISTO
October 2021
KATEGORIAT
All
|
RSS Feed
RALOS.Tarjoamme alan tehokkaimmat aurinkovoimalaitokset markkinoiden edistyneimmällä teknologialla yksityisille, yrityksille ja yhteisöille. Olemme aurinkosähköteknologian ja -markkinoiden edelläkävijä.
|
YHTEYSASIAKASPALVELU
020 155 2222 info@ralos.fi |
SEURAA MEITÄ |
LAITA VIESTIÄ
|
|
|
Ralos.eco © Copyright 2020. Kaikki oikeudet pidätetään.